Kymenlaakson steinerkoululaiset Taidetestaamassa

Osa 2 blogisarjasta, jossa kahdeksasluokkalaiset jakavat oman taidearvionsa Taidetestaajat-vierailulta. Toisen arvion ovat kirjoittaneet Kymenlaakson Steinerkoululaiset. Luokan ajatukset kokosi Nella Roivas. Kuva: Sinebrychoffin museo.

Kävimme Taidetestaajien kutsumana Sinebrychoffin museossa Helsingissä. Taidetestaajat – Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoima valtakunnallinen taidekasvatusohjelma vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset – vuosittain noin 60 000 nuorta – kokemaan ja arvioimaan taidetta. 

Sinebrychoffin museo sijaitsee Helsingin keskustassa ja museon takana on Fanny Sinebrychoffin puutarha.

Menimme ensin museon kellariin eli taidepajaan. Opas, joka oli pukeutunut talon isäntäväen, eli Fanny ja Paul Sinebrychoffien palvelijaksi, otti meidät vastaan ja kertoi meille talon tarinaa. Retki sai heti yllättävän käänteen, kun hän kertoi, että isäntäpariskunta on lähtenyt taidehankintamatkalle ja koko talo pitää siivota ennen heidän paluutaan. Niinpä hän antoi meille kaikille siivoustehtävät. Pojat esimerkiksi saivat tehtäväkseen rapsia kaikki itämaiset matot Sinebrychoffien puutarhassa. Sitten ovelle tuli kävelevä sähköposti, joka kertoi, että Fannyn medaljonki oli jäänyt pakkaamatta ja kadonnut.

Me menimme yläkertaan ja aloimme etsiä vihjeitä medaljongista. Ja tietysti tutustua museon tauluihin ja esineisiin. Sitten me lähdimme kierrokselle ja ensimmäiseen huoneeseen, jossa aikoinaan otettiin kaikki arvovieraat vastaan. Siellä oli paljon kultaisia huonekaluja ja esineitä, huoneen nimi oli empire-tyylinen sali. Museon taiteeseen kuuluvat maalaukset, koriste-esineet ja huonekalut eri aikakausilta. Museosta löytyy ainakin barokki-, empire- ja renessanssiajan tyyliin sisustetut salit. Tyylit vaihtelevat huomattavasti, esimerkiksi barokki kuvaa voimakkaita ja mahtipontisia tunteita, kun taas empire pyrkii kuvaamaan mahdollisimman heleää ja juhlallista tunnelmaa. Museosta löytyy kymmeniä ellei jopa satoja maalauksia, kaikki hieman eri tyylisiä.

Yhdessä huoneessa oli Valentin de Boulognen maalaus Italian allegoria. Se on todella iso, seinän kokoinen taulu. Se oli kaunis ja tunnistimme siitä Romuluksen ja Remuksen. Teimme teoksen eteen still-kuvan, johon siis asetuimme samoihin asentoihin kuin kuvan hahmot. Se oli hauskaa.

Pohdimme retken jälkeen luokassa, mitä museovierailusta jäi eniten mieleen.

Ainakin osa oletti, että taide on tylsää, mutta ei se ollutkaan. Se, että saimme erilaisia tehtäviä ja osallistua museokierrokseen eri tavoin teki käynnistä mielenkiintoisen. Jokainen sai esimerkiksi museon historiaan liittyvän henkilöhahmon esitettäväkseen kierroksen eri vaiheissa. Otimme myös tabletilla kuvia touhuistamme ja sitten taulut alkoivat ”puhua”. Opas opetti myös, miten viuhkaa käytetään.

Käynti taisi olla kaikkien mielestä kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen.

Kaikille mieleenpainuvin asia taisi olla Suomen ainut Rembrantin maalaus: Lukeva Munkki. Se teki moniin meistä vaikutuksen. ”Se oli hieno, koska siinä oli hienot yksityiskohdat ja vasemmalta tuli pientä valoa”, totesi luokkakaverini. Mieleen jäi myös kaunis Italia-teemainen maalaus. Pojat valitsivat lempihuoneeksi oletettavasti Paul Sinebrychoffin työhuoneen, minkä he nimesivät man caveksi.

Myös joillain oli ennakkoluuloja, mutta loppujen lopuksi ennakkoluulot todistettiin vääriksi.

Entä, löytyikö medaljonki? Kyllä, selvitimme korumysteerin!

sarjan Muut osat