“Teatteri ois täydellistä, koska kukaan nuori ei pääse teatteriin” – Oppilas- ja opettajaraadit Taidetestaajat-ohjelmavalintojen tukena

Teksti: Hanna Brotkin ja Erja Saaranen
Kuvat: Marjukka Pyrrö, Emmi Rintamäenpää, Marita Brace, Marika Adams

Eloisa kulttuurikuhina käy 7.–9.-luokkalaisista kootussa nuorten joukossa, jotka opettaja Marjukka Pyrrö on kutsunut koolle Haukiputaan koulussa. Opettaja seuraa oppilaiden innostunutta juttelua ilahtuneena. Parissa ryhmässä on mukana eri luokka-asteilta oppilaita, jotka eivät tunne toisiaan entuudestaan, ja siitä huolimatta keskustelu lähtee liikkeelle saman tien.

”Meidän koulussa on raatitoiminnassa mukana 24 jollakin tavalla kulttuurista kiinnostunutta tai sitä harrastavaa oppilasta. Piirtäjiä, musisoijia, lukijoita ja tanssijoita”, kertoo Pyrrö. 

Taidetestaajat kutsui tänä syksynä kaikki Taidetestaajissa mukana olevat koulut oppilas- ja opettajaraatitoimintaan. Kutsutuista noin 800 koulusta raatitoimintaan haki mukaan yhteensä 34 koulua eri puolilta Suomea. Kaikkiaan noin 700 oppilasta ja noin 70 opettajaa oli mukana arvioimassa Taidetestaajat-ohjelmahaun kautta tulleita ohjelmahakemuksia. Haukiputaan koulu on yksi ohjelmahakemusten tiivistelmätekstien arviointia tekevistä kouluista.

“Raatien avulla saamme arvokasta dataa ja suuntaa siitä, millaiset sisällöt voivat puhuttaa kasiluokkalaisia ja millaisia teemoja opettajat pitävät opetukseen sopivina”, avaa Taidetestaajat-toiminnan päällikkö Joonas Keskinen raatien merkitystä.

Taidetestaajien taidesisällöt valitaan vuosittain taidetoimijoille suunnatulla ohjelmahaulla. Ohjelmahakemusten pisteyttämiseen osallistuvat Taidetestaajat-koordinaatiotiimi, Taidetestaajien ohjausryhmä sekä oppilas- ja opettajaraadit. Raatitoimintaan mukaan hakeneiden koulujen oppilaat ja opettajat pääsevät vaikuttamaan siihen, mitä taidesisältöjä valitaan mukaan Taidetestaajat-ohjelmaan lukuvuosittain. Raadit eivät päätä yksittäisten koulujen vierailukohteista, vaan heidän antamansa pisteet auttavat tunnistamaan nuorta taideyleisöä puhuttelevia ja opetussuunnitelmaa tukevia sisältöjä. 

Oppilasraadit solahtavat kaikenlaisten koulujen arkeen

Koulut saavat päättää itse raatiryhmien kokoonpanon. Ryhmät voidaan koota esimerkiksi oppilaskunnan hallituksesta, mukana voivat olla kaikki 7. luokat, 8. luokat ja 9. luokat, tietyn oppiaineen valinnaisryhmät, yksi koulun luokka tai vaikkapa taiteista kiinnostuneet vapaaehtoiset nuoret eri luokka-asteilta, kuten Haukiputaan koulussa tehtiin. Raatityöskentelyn voi myös yhdistää taide- ja taitoaineiden lisäksi esimerkiksi äidinkielen tai yhteiskuntaopin sisältöihin.

Toivolanrannan yhtenäiskoulussa Seinäjoella raatityöskentely toteutettiin äidinkielen tunnilla. 

“Valitsimme oppilasraatiin nykyiset ysiluokkalaiset, joilla oli vielä tuoreessa muistissa omat taidetestauskokemuksensa edelliseltä lukuvuodelta”, kertoo raatitoimintaa koululla vetänyt äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Emmi Rintamäenpää.

“Oppilaat saivat itse valita ryhmänsä, mikä oppilaiden mukaan auttoi sitä että keskustelua syntyi ja homma sujui”, jatkaa Rintamäenpää.

Haasteena itse valituissa ryhmissä Rintamäenpää mainitsee sen, että vaikka keskustelua syntyy, niin monesti kaveriporukoissa ollaan jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita samoista aiheista ja samaa mieltä monesta asiasta, jolloin eriävät näkökulmat ja niistä mahdollisesti syntyvä hedelmällinen keskustelu voivat loistaa poissaolollaan. Tällöin myös taide-elämyksistä ja raadin kautta vaikuttamisesta kiinnostuneet oppilaat herkästi keskittyvät omiin raatiryhmiinsä. Äidinkielen opiskelussa jokainen kuitenkin harjoittelee oman mielipiteensä esittämistä rakentavasti perustellen, mikä tukee esimerkiksi oppilasraatitoiminnan kaltaista vaikuttamista.

Raatityöskentelyn aikana jokainen 3–5 hengen oppilaan ryhmä saa arvioitavakseen noin 10 hakemustiivistelmää. Tiivistelmien arviointi tehdään Surveypal-lomakkeen kautta sekä sanallisesti että numeerisesti asteikolla 1–5. Kouluille lähetetyt ohjeet on koostettu niin, että raatitoimintaan voi helposti hypätä ilman suurempaa ennakkovalmistautumista. Yhdelle sivulle tiivistetyt ohjeet raatityöskentelyn kulusta voi heijastaa luokassa taululle tai tarvittaessa jakaa tulostettuina raatiryhmille. Ohjeiden lisäksi raadit tarvitsevat yhteisen tietokoneen tai tabletin ja linkin Surveypal-lomakkeeseensa. Taidetestaajat-tiimi toimittaa kouluille ennakkoon sähköpostitse ohjeet materiaaleineen ja Surveypal-linkkeineen. Näillä järjestelyillä raatien toteuttaminen sujuu näppärästi luokkatilassa tai haluttaessa vaikka erillisiin tiloihin jakautuen.

“Aihe voi villitä 8.-luokkalaiset” ja muita spontaaneja pohdintoja

Toivolanrannan yhtenäiskoulussa ysiluokkalaiset nostivat kiinnostavimmiksi aiheiksi sekä historialliset että toisaalta uudemmat ja vieraammilta tuntuvat aiheet. Myös vakavammat yhteiskunnalliset teemat herättivät mielenkiintoa. “Taiteenlaji sen sijaan ei vaikuttanut arviointiin, vaan kaikki taiteenlajit saivat raatilaisilta sekä parempia että heikompia pisteitä”, kertoo Emmi Rintamäenpää Toivolanrannan yhtenäiskoulusta.

Haukiputaalla eri ikäisiä yläkoululaisia yhdistää innostuksen, uteliaisuuden ja harrastusten kautta syntynyt kiinnostus eri taidemuotoja kohtaan. Yhtä kiinnosti musiikki, jollekin nousi ykköseksi kuvataide tai vaikkapa graffiti.  “Tosi mukavaa, kun oppilaat saavat olla mukana, ja tässä meidän raadissa erityisesti ne, joita kulttuuri kiinnostaa ehkä hitusen enemmän”, iloitsee Marjukka Pyrrö Haukiputaalta.

Meilahden yläasteella Helsingissä raatitoimintaan heittäydyttiin kiinnostuneella asenteella ja reippaasti omia mielipiteitä ryhmässä kertoen: 

“Tästä saa päänsärkyä!”

“Teatteri ois täydellistä, koska kukaan nuori ei pääse teatteriin.”

“Osallistava tekeminen on kivaa.”

“Ei kukaan nuori halua kertoa omista tunteistaan ja esittää niitä muiden edessä.”

“Tää on kiinnostava aihe! Menisin katsomaan! Aihe on tuttu, mutta sitä ei koskaan käsitellä.”

Meilahden yläasteella raatilaiset olivat ysiluokkalaisia. Toivolanrannan tapaan myös heillä oli vielä hyvässä muistissa kokemus taidetestauksesta ja elämyksen arvioinnista arviointisovelluksella vierailun jälkeen. Konkareina heidän oli helppoa esittää selkeitä mielipiteitä puolesta ja vastaan tiivistelmätekstejä arvioidessaan.

“Luokassa virisi innostunutta keskustelua ja spontaaneja reaktioita”, kertoo kuvataideopettaja Marita Brace Meilahden yläasteelta. “Erityisen tärkeältä tuntui omien mielipiteiden kirjoittaminen. Ryhmien oli helppo löytää yhteisymmärrys”, jatkaa Brace. 

Raadit arvioivat vain ohjelmahakemusten lyhyet tiivistelmätekstit. Tähän merkkimäärään mahtuu vain pintapuolinen kuvaus elämyksestä. Tekstin kirjoittajan taito kirjoittaa kuvaus kiinnostavasti ja kuvailevasti onkin avainasemassa raatien arviointityön onnistumiselle. Joitakin tiivistelmätekstejä on helpompi arvioida, toisia haastavampi. Kouluilta saadun palautteen mukaan hakemusten anonymiteetti haastaa arviointia, koska paljon kulttuuria kuluttavalle arvioijalle taidetoimijan tunnistaminen saattaisi auttaa sisällön sopivuuden arvioinnissa.

Opettajaraatilaiset eri näkökulmien ristiaallokoissa

Opettajaraateihin osallistuu niin yksittäisiä opettajia kuin opettajaryhmiäkin. Esimerkiksi opettajan omat kiinnostuksen kohteet, halu päästä vaikuttamaan valittaviin taidesisältöihin, opetettavat aineet, koulun yhteyshenkilön rooli tai Taidetestaajat-kehittäjäkouluna toimiminen voi innostaa osallistumaan raatitoimintaan. Toivolanrannan yhtenäiskoulun Emmi Rintamäenpää on ollut mukana kehittäjäkoulutoiminnassa jo useampana lukuvuonna ja sitä kautta päätynyt oppilas- ja opettajaraatitoiminnan pariin.

“Minut opettajaraatiin ajaa rakkaus lajiin”, kertoo vapaa-ajallaankin paljon kulttuuritapahtumissa käyvä Rintamäenpää. 

“Opettajaraati on nopeasti tehtävä juttu, mikä helpottaa hektisenäkin aikana asiaan lupautumista. Haasteena tässä on hiljentää oma mielipiteensä, kun itseä voisi kiinnostaa eri sisällöt kuin kaseja. Kaseille ei myöskään usein riitä pelkkä taiteen katsominen vaan he vaativat jotain toimintaa, työpajaa tai muuta vastaavaa kiinnostuakseen elämyksestä, kun taas itse käy esimerkiksi taidenäyttelyssä mielellään ihan vaan katsomassa taidetta. Opettajaraatilaisena täytyy miettiä siltä kantilta että mikä saisi kasit kiinnostumaan aiheesta. Yhtymäkohdat opetussuunnitelmaan löytyvät arvioitavista hakemuksista vaihtelevasti, riippuen siitä mitä taidetoimija on hakemukseen kirjoittanut” Rintamäenpää summaa.

Tulevaisuuden raadeissa yhä useamman ääni kuuluviin

Raatityöskentely aloitettiin pienimuotoisesti muutaman vapaaehtoisen koululuokan kanssa. Hiljalleen raatitoimintaa on laajennettu, mikä toisaalta tuo uskottavuutta ja hajontaa niiden tuottamaan dataan, mutta toisaalta on nostanut esiin haasteita arvioiden laadusta. Raatilaisten kiinnostuksen määrä niin taide-elämyksien kokemista kuin raatilaisena toimimistakin kohtaan on aiempaa vaihtelevampaa, kun mukana eivät ole enää vain erityisen aktiiviset ja innostuneet ryhmät. Taidetestaajat-toiminnan keskiössä on tarjota koko kahdeksasluokkalaisten ikäryhmälle mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kokemaan taide-elämyksiä, joten myös elämysten valintaa ohjaavissa raadeissa halutaan kuulla mahdollisimman monipuolisesti erilaisia näkemyksiä.

Toivomme näistä haasteista huolimatta laajentavamme raatityöskentelyä tulevaisuudessa jotta yhä useampi nuori pääsisi vaikuttamaan, mitkä teokset valitaan mukaan taidetestauskohteiksi.

Kirjoittajat, koordinaattori Erja Saaranen ja vastaava koordinaattori Hanna Brotkin, tarttuvat  järjestelmällisesti, mutta samalla intohimoisesti ja sydämellä kiperiinkin kehitystehtäviin ja näin joulun alla rakastavat joulupallojen kasaamista säihkyviksi installaatioiksi.

FAKTA

Oppilas- ja opettajaraadit osana Taidetestaajien ohjelmahakua

• Taidetestaajat-ohjelman vierailukohteet valitaan valtakunnallisen ohjelmahaun kautta, johon voivat osallistua taidetoimijat suurista laitoksista vapaan kentän toimijoihin. Viime vuosina hakemuksia on tullut vuosittain lähes 200.
• Kaikki Taidetestaajat-koulut saavat hakea mukaan raatitoimintaan ja koota itse noin 3–5 oppilaasta muodostuvat raatinsa. Vuosittain hakemuksia pisteyttävät sadat 8.-luokkalaisten oppilasraadit sekä kymmenet opettajaraadit.
• Oppilas- ja opettajaraatien antamat pisteet ja palautteet antavat suuntaa ja vaikuttavat siihen, mitkä teokset lopulta päätyvät ohjelmistoon. Raadit eivät päätä yksittäisten koulujen vierailukohteita, mutta auttavat tunnistamaan sisällöt, jotka puhuttelevat nuoria ja tukevat opetussuunnitelmaa.
• Lopullisissa ohjelmavalinnoissa huomioidaan raatien pisteiden lisäksi myös aiempien kausien arvioita, alueelliset ja sisällölliset tarpeet sekä tuotantotiimin ja ohjausryhmän asiantuntemus. Näin syntyy laadukas ja monipuolinen ohjelmisto, joka tarjoaa nuorille merkityksellisiä taide-elämyksiä ympäri Suomen.